Aikuislukioiden kevätseminaarissa Tampereella 5.4.2019 Aikuislukioiden kevätseminaariin osallistui koulultamme kolme opettajaa, Seija Matinmikko, Adela Ratiu sekä Kati Kanto. Seminaaripäivä oli antoisa. Tervetuliaissanojen jälkeen ensimmäisen luennon piti vuoden 2018 tieteentekijä Jussi Jalonen. Hänen aiheensa oli ”Sivistyksen jälleenrakentaminen”. Jalonen ilmaisi luennossaan huolensa nykyihmisten ”pikavoittojen” odotukseen. Hänen mielestään opetuksessa ei kiinnitetä perusasioihin enää tarpeeksi huomiota. Miten voimme palauttaa sivistyksen itseisarvon takaisin? hän kysyi. Psykologi Hippu Pintilä luennoi työnilosta ja siitä, mitä itse voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi. Yksi tärkeimmistä seikoista on porukkaan kuulumisen tunne, kanssakäyminen muiden kanssa. Esimerkkinä Pintilä kertoi tutkimuksen, jossa röntgenlääkärit olivat tutkineet kuvia paljon tarkemmin saatuaan röntgenkuvan mukana kasvokuvan kuvatusta potilaasta. Keskeistä työnilon tunteessa ovat päivittäiset pienet ilon hetket. Pintilä esitteli myös kaavion 16 elämän perusmotiivista, kombinaation, joka on jokaisella ihmisellä uniikki. Kirjailija Juha Hurmeen luennon aihe oli ”Sivistymättömyyden ABC”. ”Hän käyttäytyi sivistyneesti.” -lause kertoo siitä, arvostamme sivistynyttä käytöstä, sitä, että ihminen ei ole töykeä, Hurme sanoi. Sivistys on keino kasvattaa onnellisuutta, se on yhteisymmärrystä, kommunikaatiokykyä. Hurme otti esimerkin älypuhelimesta: nykyihmisellä on maailma taskussa, mutta hän ei silti osaa suunnistaa oikein. Varsinainen sivistyksen A, B, C ovat hänen mielestään A) nykyihmisen arvostelukyvyn puute, jonka aiheuttaa informaatiotulvan moninaisuus, B) oman kokemuksen oikeuttamaton laajennus eli se, että ihminen levittää esimerkiksi rasistisia mielipiteitään netissä myös muille ja C) ahdistuminen maailman monimutkaisuuden edessä, jolloin ihminen on enemmän altis myös valheille. Hurme lainasi Sokratesta, joka on sanonut: ”En tiedä mitään, mutta ainakin tiedän sen, etten tiedä mitään, mutta pölkkypäät luulevat tietävänsä.” Kun tunnustaa sen, kuinka vähän tietää, on viisas. Väkivalta syntyy juuri tiedon puutteesta, mutta siitä luulosta, että ihminen jotain tietää, kirjailija totesi luentonsa lopuksi. Tämän jälkeen Oulun aikuislukion rehtori Panu Kela esitteli uutta lukiolakia ja uutta LOPS:ia. Lyhyessä Omppu-ohjausta maahanmuuttajille -projektin esittelyssä käytiin läpi, millaisia kokeiluja opetuksessa oli tehty. Yksi oli esimerkiksi se, että luokassa on kaksi opettajaa samanaikaisesti: biologian tunnilla on läsnä myös suomen opettaja, joka opettaa opiskelijoille aihepiirin sanastoa ja kieltä kyseisen aineen avulla. Näiden yhteisluentojen jälkeen opettajat menivät omiin aineryhmiinsä. Oli hyvin antoisaa jutella kollegojen kanssa ajankohtaisista asioista, kuten esimerkiksi uudistuneista yo-kirjoituksista. Opettajille oli mahdollisuus osallistua vuosikokouksen jälkeen vielä erilliseen iltaohjelmaan, joka piti sisällään esimerkiksi todella taitavan taikuriesityksen sekä elävää musiikkia. Tarjolla oli myös tamperelaisia herkkuja, kuten mustaamakkaraa.   Kati ja Adela seminaarin iltatilaisuudessa Psykologi Hippu Pintilä esitteli kaavion 16 elämän perusmotiivista, kombinaation, joka on jokaisella ihmisellä uniikki Kati Kanto Mietteitä joulukuun illassa
nukkuu pieni karhunpentu lumipeiton alla kuusikko hyräilee hiljaa on joulu. Talviuntaan? Kyllä, on pian sydäntalvi. Kynttilät ja tähdet ovat syttyneet ikkunoihin, pöydille, kaduille. Kulkuset ja tiu’ut soittavat hilpeitä säveliään. Uskomattoman nopeasti vierähti tämäkin syksy, kuten aina. ”Ajan virtaa on tonttu kuulevinaan, miettii suuntaan sataan, ainaista ongelmataan”. Syksyn aikana on opiskeltu ahkerasti sekä peruskoulun että lukion puolella. Koulussamme vietettiin Suomen 101-vuotisitsenäisyysjuhla 5.12. Samalla lakitettiin 7 uutta Rovaniemen aikuislukion syksyn ylioppilasta yhdessä Lyseonpuiston lukion ylioppilaiden kanssa. Peruskoulun puolella vietettiin maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa teemapäivää 21.11. Ohjelmassa oli jalkapalloa, elokuvaa, pipareiden koristelua sekä joulukorttien ja videon tekoa. Olemme onneksi saaneet vihdoinkin valkoisen maan! Hiihtämässä olen käynyt lokakuusta saakka Ounasvaaran tykitetyllä lumella, mutta jo reilun viikon ajan on päässyt hiihtämään muuallekin, vaikka perinteisen latua ei ole voitu ajaa aivan joka paikkaan vielä. Selvisi, että S2-ryhmän opiskelijoissanikin on muutamia poikia, jotka harrastavat hiihtoa. Se on hienoa! Lumi on tärkeä matkailuyrittäjille, mutta yhtä lailla meille kaikille. Hartaasti Rovaniemelle odotettu lumi valkaisi ja kirkasti mustan tienoon hetkessä kauniiksi satumaisemaksi. Ei ihme, että lumestakin on lukuisia lauluja, joista useat liittyvät jouluun. Muistuu tässä kirjoittaessa mieleen, miten kerhossa esitimme joulujuhlassa laulun, jonka 1. säkeistö menee seuraavasti: ”Pieni pilvi pehmoinen, pimpeli pompeli pom, heitti maahan hiutaleen, pimpeli pompeli pom, alas maahan yksinään, aivan aivan yksinään!” Hiutale päätyy nallen nöpökuonolle, johon se sitten sulaa. Toivotaan, että sulaminen jääkin nyt sille asteelle ja saamme nauttia hiihdosta, laskettelusta, pulkkamäestä ja muista talven riemuista kevääseen saakka. Toivotan kaikille hyvää, rauhallista joulun aikaa ja lomaa
sekä onnea ensi vuodelle 2019–ennen kaikkea tietysti tsemppiä opintoihin! Rovaniemellä 17.12.2018 Kati Kanto
Lapsen joulu ”Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!” Kuulen, kumpi kulkee käytävää, Pianon musta kansi kiiltelee, valkoisten koskettimien
naurava suu avautuu Kaupungilla ihmettelen, miten joka kadun kulmassa voi seisoa
pukki Parturi-kampaamojen, Osuuspankin, Leivon leipomon,
kultasepänliikkeiden, Asemankengän näyteikkunoissa Edelleen seison tämän valtavan näyteikkunan edessä edelleen ihmettelen Kati Kanto 27.11.2017 Suomi 100, aikuislukiot 90 ”Uuden oppiminen on suuri elämänmittainen seikkailu, johon kaikilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus. ” - Presidentti Tarja Halonen, aikuislukioiden 90-vuotisjuhlaseminaarin suojelija
Tänä vuonna on juhlittu 100-vuotiasta Suomea. Meillä aikuislukioväellä on toinenkin syy juhlaan, koska aikuislukiotoiminta täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Suomen ensimmäinen iltalukio oli Yrjö ja Hilma Janssonin vuonna 1927 perustama Helsingin suomalaisen yksityislyseon iltalinja, maailman ensimmäinen iltaoppikoulu. Alunperin Janssoneiden tarkoituksena oli tarjota suomenkielistä yksityisopetusta tuttavien lapsille ja lisäksi joillekin halukkaille, ja he laittoivatkin sanomalehteen ilmoituksen opetuksen tarjoamisesta. Kysyntä oli kuitenkin niin suurta, että ilmoittautumistilaisuudessa opetukseen haluavien jono ylettyi viidennestä kerroksesta kadulle asti. 25.11.2017 olimme mukana viettämässä suomalaisen aikuislukioiden 90-vuotisjuhlaa Helsingissä noin 90 aikuislukioihmisen voimin. Puhujana seminaarissa oli mm. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Illalla oli aika vaihtaa vapaalle Töölön yhteiskoulun aikuislukiossa 1920-luvun hengessä.  Juhlavieraat
olivat pukeutuneet 20-luvun tyylin mukaan
-Seija ja Tarja juhlissa mukana |